Lehti: Suomen sosiaaliturva jäänyt alle EU:n keskitason

(4.5.2008 Ajassa Nyt)  Toiset pohjoismaat ovat karanneet kauas kun sosiaalimenot lasketaan bruttokansantuotteesta, uutisoi tämänpäiväinen Helsingin Sanomien verkkolehti.  Suomen sosiaaliturva on tällä tavalla laskien Italian ja Britannian tasoa.  Stakesin viimeisimmät tilastot osoittavat, että bruttokansantuotteesta laskien Suomen osuus sosiaalimenoista on 27,7, Ruotsin 32 ja Tanskan 30 prosenttia.

Ohi menevät myös Saksa, Itävalta, Ranska, Belgia ja Eta-maa Sveitsi. Suomi sijoittuu vielä huonommin, kun verrataan sosiaalimenoja asukasta kohti.

Sosiaalimenoihin käytettiin Suomessa toissa vuonna kaikkiaan 43,8 miljardia euroa. Asukasta kohti se teki 8 300 euroa, nelisen prosenttia enemmän kuin 2005.

Suurin osa summasta meni eläkkeisiin ja muihin korkeaan ikään liittyviin menoihin. Ne myös kasvavat nopeimmin väestön ikääntyessä. Hieman hitaammin nousee paljon puhuttu toiseksi suurin pääluokka eli terveys, joka haukkaa nyt neljänneksen sosiaalimenoista.

Lehden mukaan laskussa näyttävät olevan vain työttömyysmenot.  Pidempään jatkunut laskusuunta näkyy, kun sosiaalimenoja tarkastellaan jaettuna toimeentuloon ja palveluihin.  Päivärahat, lapsilisät ja toimeentulotuki eivät juuri ole nousseet vuodesta 1995, vaikka hinnat ja palkat ovat karanneet kymmeniä prosentteja (HS 27.4.).

"Lama pysäytti hyvinvointivaltion kehityksen", selittää Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori (mvs) Susan Kuivalainen.

"Palveluja ja tulonsiirtoja kehitettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Kymmenen vuoden talouskasvu ei palauttanut kehitystä."

Historia selittää Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa, jonka tiedot ovat vuodelta 2005. Suomi käytti silloin jokaisen sosiaaliturvaan 8 005 euroa, vähemmän kuin Britannia.

Suomi ylitti euroalueen keskiarvon tonnilla, mutta oli alle keskiarvon, kun ostovoima otettiin huomioon. Silloin lähin kumppani on Italia, ja Irlanti nousee lähelle.

Suomi on pohjimmainen monessa pohjoismaisessa vertailussa, selviää Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitea Nososcon tuoreimmista luvuista. Ne kuvastavat tilannetta joulukuussa 2005.

Suomi pärjää vain lapsilisien vertailussa, mutta muuten linja on yksitoikkoinen: toimeentuloturva, päivärahat ja eläkkeet ovat Suomessa selvästi pienimpiä. Myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden taso on Suomessa alhaisin.

Toimeentulotuen varassa elävälle yhden lapsen yksinhuoltajalle jää Suomessa verojen ja päivähoitomaksujen jälkeen kuussa 481 ja Tanskassa 873 euroa. Yksinäinen saa vähemmän: Suomessa 290, Tanskassa 403 ja Islannissa 428 euroa. Summat laskettiin eri valuutoista euroiksi ja korjattiin niin, että ostovoima otettiin huomioon.

Sairauspäiväraha on Tanskassa ja Norjassa palkan suuruinen, Ruotsissa 80 ja Suomessa 70 prosenttia. Näin iso prosentti on voimassa Suomessa 28 000 euron vuosituloihin ja laskee jyrkästi sitä isommissa.

Ainoa poikkeus ovat asiakasmaksut, joita peritään Suomessa eniten. Esimerkiksi pitkäaikaishoidosta piti maksaa 80 prosenttia tuloista, Norjassa 75.

Maksut ovat tuntuva osuus laitosten budjeteista. Asiakasmaksut kattoivat 18 prosenttia vanhainkotien menoista Suomessa, Norjassa kymmenen ja Islannissa 3,3 prosenttia.