Pääministeri Vanhanen: Nuoret nopeammin jatko-opintoihin

(8.5.2008 Valtioneuvoston viestintäyksikkö)  Suomalaiset aloittavat korkeakoulutuksen keskimäärin 22-vuotiaina, kaksi vuotta myöhemmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomalaiset ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat pitävät keskimäärin kolme välivuotta ennen opintojen aloittamista. Korkeakoulutus aloitetaan Suomessa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta aivan liian myöhään totesi pääministeri Vanhanen puheessaan Järvenpään lukiossa, jossa keskustelun teemana oli - Välivuosi vai ei.

Tie ensimmäisestä koulupäivästä korkeakoulututkinnon suorittamiseen on suomalaiselle nuorelle pitkä, yli 2 vuotta pidempi kuin eurooppalaisten ikätovereiden. Suomessa ammattikorkeakoulututkinto suoritetaan keskimäärin 26-vuotiaana ja yliopistotutkinto 28-vuotiaana. Esimerkiksi Espanjassa alempi korkeakoulututkinto, kuten meidän AMK-tutkintomme, suoritetaan keskimäärin 20-vuotiaana ja yliopistotutkinto 22-vuotiaana, kun meillä vasta opinnot aloitetaan 22-vuotiaana, harmitteli Vanhanen.

Toisen asteen eli ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen jälkeen liian monen nuoren koulutuspolku katkeaa tai taukoaa - joko omasta tahdosta tai tahtomatta. Syitä on useita: osa toisen asteen päättäneistä haluaa pitää "tuumausvuoden" ja pohtia tulevia valintojaan, osa ei pääse haluamalleen koulutusalalle ja opiskelupaikkaan. Monelle välivuosi tarkoittaa armeijan tai siviilipalveluksen suorittamista, opiskelua kansanopistossa, avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, töitä tai harjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. Välivuoden voi siis käyttää myös hyödyllisesti, mutta on myös nuoren etu päästä jatkamaan opintoja mahdollisimman nopeasti.