[ Etusivu ]  [ Viihde ja kulttuuri ]  [ Artikkelit ]  [ Blogit ]  [ Toimitus ]  [ Website Builder ] 
Help for Underprivileged HFU ry:n julkaisema sitoutumaton verkkolehti ISSN 1797-3120. Elokuu 2008

HarrastuksetYhteiskunta ja me Paikkakunnat Työ

 

>

 

Ehdotus sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen keskeinen osa sisäistä turvallisuutta

  (Ajassa Nyt)  Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka, sanotaan sisäasiainministeriön johdolla valmistuneessa ehdotuksessa valtion sisäisestä turvallisuudesta.  Sen mukaan ongelmien periytyminen eli ylisukupolvinen syrjäytyminen on varsin uusi ja huolestuttava ilmiö Suomessa.  Siinä vanhempien elämäntapa ja asenteet siirtyvät lapsille.  Syrjäytyneiden vanhempien kyky auttaa lasta ja havaita syrjäytymisestä aiheutuvia ongelmia on vähäinen silloin kun omakin asema on heikko.

Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.

 Lasten ja nuorten ongelmia syventää puuttuva aikuisuus ja vanhemmuus. Viime vuosina on ollut selvästi nähtävillä ongelmien kasaantuminen: alkoholinkäyttö lisääntyy, siitä seuraa taloudellisia ongelmia ja toimeentulovaikeuksia ja lapsista huolehtiminen jää usein heikoksi. Alkoholin käyttö lisää riskiä väkivallan käyttöön perheen sisällä ja lähisuhteissa. Tapauksissa, joissa ilmenee vanhempien välistä väkivaltaa, kohdistuu väkivaltaa usein myös lapsiin. Lapsen, joka joutuu väkivallan uhriksi tai näkee kotona väkivaltaa, riski ryhtyä itse väkivallan käyttäjäksi on suuri.  
Vuosittain noin 200 oppilasta eli noin 0,2 % ikäluokasta laiminlyö oppivelvollisuutensa ja jää ilman peruskoulun päästötodistusta. Tämän ryhmän tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2005 lopussa Suomessa oli 20 000 nuorta, jotka eivät olleet työssä tai koulutuksessa, suorittamassa ase- tai siviilipalvelusta eivätkä myöskään olleet ilmoittautuneet työttömiksi. Noin 14 000 nuorta ei ollut suorittanut peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa vuoden 2005 loppuun mennessä. Viime vuosina nuorten miesten lisääntyvä syrjäytyminen on ilmiönä noussut esille myös Suomessa. Nuoret miehet ovat suurin ryhmä rikosten uhreissa ja tekijöissä, samoin heidän osuutensa tapaturmien ja onnettomuuksien uhreissa on suuri.

Viranomaisetkaan eivät tiedä syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten oikeaa määrää.  Arviot ovat vaihdelleet 14 000:sta yli 100 000:een.  Helsingin Sanomat pyysi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesilta arviota syrjäytymisuhan alaisista nuorista, uutisoitiin HS:n verkkolehdessä 16.3.

Stakesin laskelmien mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on ainakin 65 000 ja määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella.  Tämä merkitsee sitä, että nuori putoaa pysyvästi sosiaalisen-, koulutus- ja työelämän ulkopuolelle ja on vaarassa sortua alkoholin, huumeiden ja rikollisuuden maailmaan.  Työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoonan euron kustannukset pelkkinä menetettyinä verotuloina.  Asiasta uutisoitiin Ajassa Nyt -verkkolehdessä viimeksi 19.3.  (Uutisen voi lukea tästä >>).

Ehdotuksessa esitetyt toimenpiteet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja alkoholihaittojen torjumiseksi

Syrjäytyminen liittyy usein pitkäaikaiseen työttömyyteen, toimeentulo-ongelmiin, päihteiden käyttöön ja mielenterveysongelmiin. Nämä saattavat muodostaa yhdessä moniongelmaisuuden, joka johtaa syrjäytymiskierteeseen. Kierteen katkaisu edellyttää usean eri toimijan yhtäaikaisia toimia ja varhaista puuttumista. Tärkeitä toimintoja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta ovat ehkäisevä sosiaalityö, varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin, maahanmuuttajien kotouttaminen sekä päihdepalveluiden ja terveyspalveluiden saatavuus.

Perheiden hyvinvointi ja toimiva vanhemmuus ovat keskeisiä syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä. Perheiden tilanne on monella tavalla muuttunut. Perheet ovat monimuotoistuneet, kiire on lisääntynyt ja vanhempien rooli on aiempaa ristiriitaisempi. Vanhemmuuteen ei ole enää olemassa vakiintunutta mallia ja toimintatapaa. Yhteiskunnan muutoksen ja lähiyhteisön tuen heikentymisen seurauksena vanhemmat tarvitsevat aiempaa enemmän yhteiskunnan tukea vanhemmuudessa.

Alkoholin kulutus on lisääntynyt 2000-luvulla. Alkoholijuomien tilastoitu kulutus oli vuonna 2007 ennakkotietojen mukaan 46 miljoonaa litraa absoluuttialkoholia. Vuodesta 2003 alkoholin kulutus on kasvanut 15 prosentilla. Alkoholin käyttöön vaikuttavat ensisijassa alkoholin saatavuus ja hinta.

Alkoholi on yleisin syy väkivallan, tapaturmien ja onnettomuuksien taustalla Suuri osa henkirikosten tekijöistä ja urheista on tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisia. Tapaturmaisesti alkoholimyrkytyksiin kuolleiden lukumäärä vuosina 2003 - 2005 lisääntyi 36 prosentilla ja vuonna 2006 alkoholimyrkytykseen kuoli 575 ihmistä. Vuonna 2006 lähes neljä kymmenestä tapaturmaisesti kuolleesta oli päihtynyt. Samana vuonna palokuolemia tapahtui 126 ja päihtyneiden osuus oli 70 % kaikista tulipaloissa kuolleista. Alkoholi on mukana noin joka kolmannessa henkilöautossa tapahtuvassa liikennekuolemassa. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikennekuolemissa alkoholi on mukana noin joka viidennessä.

Toimenpiteet

1. Nostetaan alkoholiveroa siten, että tavoitteena on laskea alkoholin kokonaiskulutus vuoden 2003 tasolle tai sen alle. Päävastuu: VM. Mukana: OM, SM, STM. Aikataulu: 2009

2. Vahvistetaan ja laajennetaan turvallisuusalan toimijoiden osallistumista monialaiseen varhaisen puuttumisen toimintaan tavoitteena ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja rekrytoitumista rikolliseen toimintaan. Selvitetään alan mahdollisuudet toimia aloitteentekijöinä varhaisessa puuttumisessa ja kehitetään toimintamalleja. Lisätään turvallisuusalan toimijoiden perehdyttämistä varhaisen puuttumisen menetelmiin. Varmistetaan varhaisen puuttumisen moniammatillisten toimintamallien, kuten Ankkurimallin, Valomerkkimallin ja Tulipysäkkimallin valtakunnallinen käyttöönotto. Päävastuu: SM. Mukana: STM, Stakes, ammattikorkeakoulut. Aikataulu: 2008–2011.

3. Alkoholi- ja muussa päihdevalistuksessa painotetaan terveyshaittojen rinnalla päihteiden käyttöön liittyviä tapaturma- ja muita riskejä. Päävastuu: STM. Mukana: VM, alkoholiohjelma, Stakes, Terveyden edistämisen keskus, päihdeyhdyshenkilöt kunnissa: Aikataulu: 2008–2011.

4. Päihdetapaturmien merkitys turvallisuuden riskitekijänä otetaan huomioon eri ammattiryhmien perehdyttämisessä. Päihdeongelmaisille tarjottavissa asumisratkaisuissa otetaan huomioon korkea tapaturmariski mukaan lukien opastus turvalliseen asumiseen. Päävastuu: STM. Mukana: SM, YM, LVM, Suomen Kuntaliitto, alan järjestöt. Aikataulu: 2008-2011.

5. Harvaan asutuilla alueilla yhteisöllisyyden vähentyminen lisää syrjäytymistä ja turvattomuutta. Tuetaan yhteisöllisyyttä lisäämällä viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyötä, edistämällä kylätoimintaa ja uusia palvelujen tuottamismuotoja, joilla varmistetaan turvallisuuden kannalta keskeisten peruspalvelujen saatavuus. Päävastuu: SM. Mukana: STM, LVM, valtion aluehallinto, alan järjestöt. Aikataulu: 2008-2015

6. Kehitetään nuorten työpajatoimintaa koko maan kattavaksi ja toimintaan pyritään saamaan mukaan aikaisempaa kattavammin myös työvoimatoimistojen palvelujen ulkopuolelle jäävät työtä ja koulutusta vailla olevat nuoret. Päävastuu: OPM. Mukana: TEM, STM. Aikataulu: 2008–2011.

7. Luodaan edellytyksiä kansalaisjärjestöjen toiminnalle nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on luoda jokaiselle nuorelle mahdollisuus omaan harrastukseen, jonka kautta nuoret voivat tulla yhteisöjen jäseniksi ja kasvaa yhteiskuntaan osallistuviksi kansalaisiksi. Päävastuu: Järjestöt. Mukana: SM, OPM, STM, Suomen Kuntaliitto. Aikataulu: 2008–2011.

Lähde: Esitys sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi (Sisäasiainministeriö) 15.4.2008 (PDF) >>

Creative Commons License 
Tämä artikkeli, jonka tekijä on Ajassa Nyt on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi lisenssillä .  Lisenssi ei koske kuvaa.

Lisää aiheesta: Hallitus hyväksyi sisäisen turvallisuuden ohjelman