![]() |
|
|
Help for Underprivileged HFU ry:n julkaisema sitoutumaton verkkolehti ISSN 1797-3120. Heinäkuu 2008
Lukijoiden kirjoituksia Salakuunneltua & Salaisuuksia Iltapäivälehtien viihdeuutiset Hauskat videot Musiikki Pelit Huuhaa
|
Ministeri Pekkarisen tulisi modernisoida energiatietonsa Mauri Pekkarisen kuva Suomen energiatulevaisuudesta on peräisin menneiltä ajoilta. Hänen kantansa tuulivoimaan ja hänen rajoittunut visiointikykynsä mitä tulee uusiutuvaan energiaan on surullisen vähäistä, sillä kyseessä on kovalla vauhdilla kasvava tulevaisuudenala. Se tosiasia, että Pekkarinen ei ole tutustunut olemassa oleviin erittäin rohkaiseviin ulkomaisiin tietoihin, on valitettavaa ja noloa – mutta hänen kyvyttömyytensä arvostaa niitä selvityksiä, joita on tehty Suomessa, on pelottavaa. Electrowatt-Ekono Jaakko Pöyry Group’in vuonna 2001 tekemä selvitys osoittaa, että Suomessa voitaisiin ennen vuotta 2010 toteuttaa kuivalla maalla noin 500 MW ja merialueilla 500-3.000 MW tuulivoimaa. Vuonna 2005 julkaistiin mm. Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän Teknologiakeskuksen ja VTT:n asiantuntijaryhmän raportti, jossa luetellaan toimenpiteitä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi vuoden 2003 tasosta 50 %:lla vuoteen 2015 mennessä. WWF julkaisi vuonna 2007, yhteistyössä Teknisen korkeakoulun, Energiateollisuus ry:n ja VATT:in edustajien kanssa energiamallin, joka osoittaa, että Suomessa voidaan vuoteen 2020 mennessä energiatehokkuudella vähentää ja uusiutuvalla energialla tuottaa sähköä määrä, joka vastaa 2,7 kertaa nyt rakennettavan ydinvoimalan tuotantoa. Vuonna 2006 Pekkarinen pyysi professori Jukka Rintalaa Jyväskylän yliopistosta kokoamaan biomassan asiantuntujatyöryhmän. Helmikuussa 2007 julkaistussa raportin luonnoksessa todetaan, että varat ja käyttökohteet mahdollistaisivat bioenergian käytön lisäämisen jopa 50 %:lla nykytilanteesta vuoteen 2015 mennessä. Rajoittavana tekijänä on biomassan kilpailukyky. Tämä on kuitenkin poliittisilla päätöksillä korjattavissa oleva seikka. Jos tähän lisätän tuulivoimaa, energiatehokuutta ja energiansäästöä, niin Suomi olisi aika lähellä 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa käyttävää yhteiskuntaa. Tämä vaatii poliittista tahtoa ja merkitsee, että Pekkarisen on tajuttava saaneensa mandaattinsa kansalta, ei energiajohtajilta, joiden ensisijainen tavoite on voittojen maksimoiminen ja tuotantototalitarismin ylläpitäminen. Kansan valitsemana Pekkarisen on myös ymmärrettävä kansa laajemmassa perspektiivissä, joka käsittää lukemattomia sukupolvia. Suomessa puhutaan energiantarpeen kasvusta. Ruotsi on onnistunut pysyttämään energiantarpeen kasvun. Suomessa on noin 100 MW tuulienergiaa. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vaatimattomia. Ruotsin kapasiteetti on noin 600 MW. 4.000 uutta tuulivoimalaa on suunnitteilla. Se vastaa yli 30 % Ruotsin tämän päivän sähkönkulutuksesta. IEA:n 2005 vuosiraportin mukaan Suomella on 300 MW:n tuulivoimapotentiaali rannikkoalueilla ja noin 10.000 MW:n potentiaali off-shore (merellä). Maailmanlaajuisen tuulivoiman keskimääräinen kasvu on 22 %. USA:ssa ja Kiinassa kasvu on 30-40 %. Ruotsalaisen Privata Affärer –lehden mukaan tuulisähkön tuottaminen maksaa tänä päivänä yhtä paljon kun sähkön tuottaminen kaasulla tai atomivoimalla. Suomen visioton energiapolitiikka on surullista. Sen sijaan, että toimisimme edelläkävijänä, sallimme vanhentuneiden energiamuotojen lisärakentamisen Suomeen ja menetämme lukusia uusia työpaikkoja. Lisäksi tulemme menettämään uusiutuvan energian ja energiatehokkuusalan tutkijoitamme maille, jotka tarjoavat tulevaisuudennäkymiä.
Ulla Klötzer Kirjailijakeskustelu – Teemailta Helsingfors Arbis (Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto)
|